Tapani ja Hannu kävivät kylässä
Tapani ja Hannu kävivät myös meidän mökillä. Sähköt olivat poissa sekä tapanina että sen jälkeen. Kun sähköt menivät, ei mieleenikään tullut soittaa hätänumeroon. Itä-Suomessa olemme sähkökatkoksiin valitettavan tottuneita sekä kesällä että talvella. Asta ja Unto ( 2002) myrskyjen hyökkäkset ovat edelleen tuoreessa muistissa ja niistä selviytymisestä sekä maalla että vesillä on opittu.
Tapanina Itä-Suomessa osattiin myrskyyn varautua ja katkokset olivat paikallisia ja kohtuullisen lyhyitä. Sen sijaan Ruuhka-Suomi joutui tällä kertaa myrskyn keskipisteeseen ja seuraukset jopa taajama-alueilla olivat ennen näkemättömän vakavia. Usean päivän sähkö- ja vedensaannin katkokset vaativat erikoisjärjestelyjä. Näissä sääolosuhteissa suomalaistenkin on suhteelllisen helppo pärjätä käyttämllä maalaisjärkeä.
Yhteisöllisyyttä tarvitaan, jotta ikäihmisten, vammaisten ja lapsiperheiden akuutit tarpeet voidaan turvata. Tavallinen suomalainen kyllä pärjää ilman juoksevaa vettä ja sähköä kohtuullisen ajan. Tämä voi olla meille jopa hyväksi opiksi.
Hannu-myrsky iski kovemmin Etelä- Savoon. Moni kokonainen taajama oli ilman sähköä usean tunnin ajan. Puut kaatuiivat ja me täällä mökillämme olimme ilman sähköä lähes vuorokauden. Vesi haettiin järvestä, ruoka tehtiin kaasulla ja valo luotiin 56 kynttilän ja otsalampun avulla. Valoa oli niin paljon, että jopa villasukan kutominen 20 vuoden tauon jälkeen onnistui. Kun lunta ei ollut ja tuuli ulvoi nurkissa, tunnelma oli jännän pimeä ja ikimuistoinen.
Suurin huoli Hannu-myrskystä syntyi, kun puhelinverkko - ja nettiyhteydet mykistyivät täysin. Sinänsä päivärutiineja se ei haitannut, lenkillä käytiin ja ruokaa tehtiin pakastimesta pelastuneista tarvikkeista. Mutta pelottavaa oli se, että jos todellista apua olisi tarvittu niin sekä puhelin- että nettiyhteydet olivat täysin poikki.. Tuntuu ihmeelisiltä, että jo 90-luvulla silloisen Citymarkettimme varavoimat kestivät pitempään kuin nykyisten puhelinverkkojen antennien varavoimat. Ilo oli nähdä, että naapurimaatilat ovat oma-aloitteisesti turvanneet omien tilojensa toiminnan hankkimalla varavoimaa.
Summa summarum; kyllä näistäkin lähes koko Suomea koetelleista myrskyistä on opittu, myös Ruuhka-Suomessa. Itä- Suomessa on opittu varautumaan jo monena vuotena sekä kesällä että talvella. Ehkä nämä Ruuhka-Suomessa koetut myrskyjen tuhot auttavat ymmärtämään laajemmin koko Suomen ja haja-asutusalueen tarpeet turvata sähkö- ja tietoliikenneverkon toiminta myös hätätilanteessa.
Kommentit (0)