Pelataanko työpaikalla samassa joukkueessa?
Tarvitsemme parempaa työelämää, jotta viihdymme ja jaksamme tehdä töitä nykyistä pitempään. Parantamalla työoloja, luomalla turvallinen ja innostava työympäristö, parannetaan työmotivaatiota. Keskeistä onkin esimiesten henkilöstöosaaminen ja työpaikan yleinen johtamiskulttuuri. Niillä ratkaistaan pelataanko samassa joukkuessa ja samaan maaliin. ................................................................................
Viime päivinä on keskusteltu kiivaasti sairauspoissaoloista. Keskustelun käynnisti kokoomuksen puoluevaltuuston yllättävä päätös, kun kesältä jääneitä puoluekokousaloitteita käsiteltiin. Vastoin puolueen hallituksen( johon itsekin kuulun) esitystä, valtuusto esittää, että siirryttäisiin sairauspoissaoloissa ns. Ruotsin malliin. Ruotsin mallissa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton ja palkkaa maksetaan vähemmän sairausloman kahden ensimmäisen viikon ajalta. En henkilökohtaisesti lämmennyt tälle valtuuston esitykselle, mutta pidän hyvänä että työhyvinvoinnista käydään nyt vilkasta keskustelua.
Työterveyslaitoksen mukaan sairauspoissaolojen kustannukset kansantaloudellemme ovat noin kolme miljardia. Sairauspoissaolojen vähentäminen on kaikkien suomalaisten etu. Suurin osa suomalaisista ei käytä järjestelmää väärin. Eikä ketään saa syyllistää sairastamisen takia, sairaana ei pidä tulla töihin.
Keväällä 2012 MTV3:n teettämän tutkimuksen mukaan 17 % suomalaisista myönsi ilmoittautuneensa sairaaksi ilman todellista syytä. Ongelma on monilla työpaikoilla tuttu. Työkaverit paikkaavat näitä usein tiedossa olevia "turhia" poissaoloja pitkin hampain lisääntyneenä työtaakkana ja omasta selkänahastaan. "Minulla on vielä sairauspäiviä käyttämättä", on lause, jota silloin tällöin edelleen kuulee ja joka ainakin minussa aiheuttaa suurta keljutusta.
Työhyvinvointiin panostaminen on nyt erityisen tärkeää. Kaikki järkevät toimet on haettava työtuntien lisäämiseksi nyt kun työtätekevien määrä yhteiskunnassamme vähenee rajusti jo lähivuosina. Tämä ei voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että työyhteisöstä katoaa terve järki ja inhimillisyys. Sairaana ei siis edelleenkään pidä mennä töihin ja sairaan lapsen hoito on lapsen edun mukaisesti useimmiten äidin tai isän tehtävä.
Työterveyslaitoksen mukaan sairauspoissaolojen kustannukset kansantaloudellemme ovat noin kolme miljardia. Sairauspoissaolojen vähentäminen on kaikkien suomalaisten etu. Suurin osa suomalaisista ei käytä järjestelmää väärin. Eikä ketään saa syyllistää sairastamisen takia, sairaana ei pidä tulla töihin.
Keväällä 2012 MTV3:n teettämän tutkimuksen mukaan 17 % suomalaisista myönsi ilmoittautuneensa sairaaksi ilman todellista syytä. Ongelma on monilla työpaikoilla tuttu. Työkaverit paikkaavat näitä usein tiedossa olevia "turhia" poissaoloja pitkin hampain lisääntyneenä työtaakkana ja omasta selkänahastaan. "Minulla on vielä sairauspäiviä käyttämättä", on lause, jota silloin tällöin edelleen kuulee ja joka ainakin minussa aiheuttaa suurta keljutusta.
Työhyvinvointiin panostaminen on nyt erityisen tärkeää. Kaikki järkevät toimet on haettava työtuntien lisäämiseksi nyt kun työtätekevien määrä yhteiskunnassamme vähenee rajusti jo lähivuosina. Tämä ei voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että työyhteisöstä katoaa terve järki ja inhimillisyys. Sairaana ei siis edelleenkään pidä mennä töihin ja sairaan lapsen hoito on lapsen edun mukaisesti useimmiten äidin tai isän tehtävä.
Kokoomuksen käynnistämä keskustelu työhyvinvoinnin lisäämiseksi on tervetullut. Ongelmista on pystyttävä keskustelemaan kiihkottomasti. Päätökset mahdollisista karenssipäivistä tehdään työmarkkinapöydissä työntekijöiden ja työnantajien kesken. Kannustankin osapuolia hakemaan suomalaista mallia vähentää perusteettomia sairauspoissaoloja.
Suurin vastuu asiasta on työpaikoilla. Siellä voidaan luoda yhteistyössä työterveyshuollon kanssa järjestelmä, jolla voidaan parhaimmillaan ehkäistä ongelmia ja sairauksia, puuttua turhiin poissaoloihin sekä kannustaa työntekijöitä terveisiin elämäntapoihin myös vapaa-ajalla.
Työelämä on joukkuepeliä, jossa jokaisen henkilökohtaisella panoksella ja sitoutumisella on ratkaiseva merkitys työpaikan ilmapiiriin ja tavoitteiden toteutumiseen. Työelämän on myös paremmin joustettava eri-ikäisten työntekijöiden elämänkaaren erilaisiin tarpeisiin. Toisaalta perusteettomat pätkätyöt eivät ole nykyaikaa. Koska työ on yksi elämän keskeisistä perusasioista, siihen kannattaa panostaa.
Kommentit (1)