Euroa pelastamassa

Euroopan Keskuspankki tarjosi torstaina kovia lääkkeitä pitkittyvän talouskriisin vaivaamalle Euroopalle. Jo etukäteen odotukset olivat kovat ja paljon päätösten voimasta kertoo se, että uutiset on pääosin otettu positiivisesti vastaan niin markkinoilla kuin mediassakin.

Suomen Pankin tilintarkastajat eivät olisi voineet mielenkiiintoisempaan ajankohtaan vierailla Euroopan Keskuspankissa. Isäntämme Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen paitsi osallistui kokoukseen, mutta myös taustoitti meitä tilintarkastajia kokouksen kulusta ja päätöksistä. Saimme tuoreeltaan kokouksen päätyttyä keskustella mm EKPn varatoimitusjohtajan Vitor Contancion kanssa päätösten merkityksestä kriisin hoidossa.

Aikamoinen kokemus oli myös olla mukana pääjohtaja Mario Draghin tiedotustilaisuudessa, jossa kokouksen julkilausuma luettiin ja päätökset kerrottiin. Hyväntuulinen Mr Draghi vastaili rennosti eikä kiusaantunut edes saksalaisten toimittajien kriittisistä kysymyksistä.Hän vitsaili toimittajille, että eihän näihin kysymyksiin kannata edes vastata, koska tehän jo tiedätte vastaukset etukäteen.

Lehdissä on jo arvioitu EKP:n päätösten olevan merkittäviä. EKP:n hallitus päätti tarvittaessa ostaa ongelmamaiden velkakirjoja rajattomasti jälkimarkkinoilta. Päätös sisältää mielestäni kolme merkittävää asiaa kriisin hoidon kannalta. 

Ensimmäinen on se, että ostoilla ei ole ennakkoon määriteltyä ylärajaa tai korkokattoa. Rajattomuuden uskotaan luovan luottamusta markkinoilla, kun spekulointi tuen loppumisesta vähenee.

Toiseksi tuki on ehdollista ja edellyttää kriisimaan sitoutumista tiukkaan säästöohjelmaan. Olennaista on, että maan on ensin pyydettävä tukea, sitten suostuttava tiukkoihin ehtoihin taloutensa vakauttamiseksi ja vielä sen jälkeen EKP harkitsee ennen kuin ryhtyy toimiin. Kun maa on sitoutunut tukiohjelmaan, EKP tekee ostoja aina kun korko uhkaa nousta yli kestävän tason. Tuen ehdollisuus on olennaista kestävän kriisinhoidon kannalta. Kriisimaissa on pidetty yllä korkeampaa elintasoa kuin mihin niissä on varaa.

EKP:n operaation tavoitteena on ostaa aikaa kriisimaille, jotta ne saavat toteutettua säästöohjelmiaan. Se myös tukee ovelasti jo aiemmin poliittisilla päätöksillä luotuja kriisirahastoja. Pysyvä vakausmekanismi on käytössä syksyllä, mikäli Saksassa ensi viikolla mekanismin käyttö hyväksytään. Näiden rahastojen kapasiteetti on rajattu ja ne eivät tule riittämään, jos ja kun Espanja joutuu pyytämään apua. EKP:n operaatio on rakennettu näiden rahastojen jatkoksi.

Kolmanneksi merkittävää kriisinhoidon kannalta on se, että IMF eli Kansainvälinen Valuuttarahasto kutsutaan talkoisiin mukaan. Euroopan kriisi on maailmanlaajuinen kriisi ja ei voi olla yksin euromaiden vastuulla. Tarvitaan vahvemmat hartiat, jotta kriisinhoito on uskottavaa. IMF:n mukanaolo luo kovia paineita kriisimaille säästöohjelmien toteuttamiseen.

Kriisin hoitoon löydettiin Frankfurtissa uusia välineitä. Suomalaisille kriisin helpottuminen on erittäin tärkeää. Olemme hoitaneet omaa talouttamme esimerkillisesti. Pienenä, vientivetoisena maana emme pysty pitämään kriisin vaikutuksia ulkopuolella. Talousnäkymämme ovat yhtä heikot kuin muuallakin Euroopassa. Kriisin pitkittyessä edelleen, on vaarana, että taantuma syvenee ja työttömyys kasvaa. 

Suomen vastuut kriisin hoidossa kasvavat Euroopan Keskuspankin mahdollisten operaatioiden myötä. Näiden Suomen Pankin ottamien riskien arviointi on jatkuvaa työtä. Suurin riski on kuitenkin se, että jos kriisin seurauksena bruttokansantuotteemme romahtaisi ja työttömyys syöksyisi korkealle. Sen aiheuttama kustannus olisi moninkertainen verrattuna Suomen Pankin riskeihin. Vuoden 2008 tapahtumien seuraukset ovat tuoreessa muistissa ja niitä maksamme vieläkin. Tuolloin Suomi menetti verotuloja noin 40 miljardia, kun vientimme romahti täysin sen seurauksena, että amerikkalaisen pankin kaatuminen sai aikaan Euroopan hyvinvointia nakertavan kriisin. Työ Euroopan talouden vakauttamiseksi on työtä suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.