Vastuunkantajia kaivataan

Vastuunkantajia kaivataan


Kevätistuntokausi alkoi vauhdikkaissa tunnelmissa. Sauli Niinistön Suomen kansalta saama vahva mandaatti Suomen seuraavaksi presidentiksi sai hymyn huulilleni alkuviikosta. Keskiviikon raju uutistulva toi painavaa uutta vastuuta hallituspuolueen kansanedustajan harteille ja hymy kääntyi hiljalleen sisäänpäin.

Kansanedustajilta vaaditaan nyt kykyä kantaa vastuuta ja tehdä kipeältäkin tuntuvia päätöksiä. Tarve sekä kuntauudistukseen että puolustusvoimien uudistukseen on ollut pitkään tiedossa. Päätöksiä ei kuitenkaan voi siirtää loputtomiin vain sen takia, että se olisi päättäjille helpompaa. Kaikkein huonoin vaihtoehto Suomen kannalta olisi se, että siirrämme vaikeat päätökset ja velkaannumme lisää. Eli valitsisimme Kreikan tien ja syömme lastemme ja lastenlastemme piikkiin.

Kuntauudistuksen tarpeen myöntää oppositiokin. Erityisesti keskustan kiivaasti arvosteleman uudistuksen juuret ulottuvat kuuden vuoden takaiseen Paras-hankkeeseen. Uudistustyötä ei todellakaan ole hallituksen vaihduttua syytä jättää kesken. Kaikkien päättäjien, myös keskustalaisten huolenaiheena on väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen sekä kasvava sosiaali-ja terveyspalvelujen tarve. Nykyinen kuntarakenteemme ei yksinkertaisesti kestä 2020-luvun haasteita ja kestävyysvajetta. Ja talouskriisikin tuo kuntatalouteen oman paineensa.

Kuntauudistuksen tavoitteena on yksinkertaisesti vastata tiedossa oleviin haasteisiimme vastuullisesti ja määrätietoisesti. Vahvat ja elinvoimaiset kunnat pystyvät paremmin pitämään huolta kuntalaisista, turvaamaan palvelunsa selä luomaan yrityksille elinvoimaa. Kunnat tarvitsevat jo nyt kipeästi osaavaa työvoimaa monille aloille sekä uusia työpaikkoja. Kaavoituksen, liikenteen ja asumisen tehokkaammalla ennakoinnilla laajemmalla alueella luodaan parempaa toimintaympäristöä yrityksille.

Kuntauudistuksen tavoitteena on tasavertaisten palvelujen turvaaminen kaikkialla Suomessa. Minä haluan, että peruspalveluita on jatkossakin siellä, missä ihmisiä asuu. On siis päätettävä jäämmekö roikkumaan juuri nyt turvallisilta tuntuviin rakenteisiin ja hallintoon vai säilytämmekö  palvelut tulevinakin vuosina.

Ensi viikolla virkamiesten tekemä selvitys lähtee kuntiin lausuntakierrokselle. Se ei ole ministerin eikä hallituksen esitys, mutta toimii hyvänä pohjana keskustelulle. Karttoja ei pidä liikaa tuijottaa vaan on hyvä keskittyä perusteluihin ja käydä keskustelua siitä, miten ja kenen kanssa alueella palvelut voitaisiin parhaiten jatkossa turvata. Rakentavaa kyseenlaistamista ja ratkaisujen etsimistä on kunnissa  juuri  nyt aika tehdä. Hallitus tekee jatkolinjaukset vasta kuntia kuultuaan.

Hallituksessa kannetaan vastuuta ja hoidetaan isänmaan etua. Hallituksessa on katsottava tulevaisuuteen ja kestettävä se, että vaikeitakin päätöksiä on tehtävä, jos Suomen etu niin vaatii. Toisille päättäjille ja puolueille tämä on tärkeämpää kuin puolueen tai henkilökohtaisen edun lyhytnäköinen vaaliminen, ja toisille taas ei.

"Suomea rakennetaan sopimalla, ei repimällä", sanoi Kiviniemikin vielä viime keväänä olleessaan kantamassa vastuuta pääministerinä. Nyt hänellä on oppositiossa täysin toinen ääni kellossa. Työryhmän selvityksen hän repi heti samana päivänä sen ilmestyttyä, ennen kuin ehti tätä 600-sivuista perusteellista raporttia edes lukemaan. Politiikkaa ei aina voi järjellä ymmärtää.









 

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto