Suomen maine – kolhuja vai arvostusta?
Eduskunnan ulkopoliittisessa keskustelussa tällä viikolla palattiin myös keskusteluun Suomen kehitysyhteistyöleikkauksista ja siitä, onko niillä ollut vaikutusta Suomen maineeseen.
Mainetta ei luoda rahalla vaan teoilla. Suomen mainetta luodaan pitkäjänteisellä työllä, osaamisella, politiikalla ja sen painopisteillä. Kun tapaan kansainvälisiä yhteistyökumppaneitamme, on selvä, että Suomelta odotetaan tekoja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman puolustajana, vakauden ja demokratian vahvistajana, ihmisoikeuksien puolustajana sekä maailman ilmastohaasteiden ja ympäristöongelmien ratkaisujen rakentajana. Tätä me teemme edelleen.
Voinkin sanoa, että meillä Suomessa käytävä keskustelu ei vastaa sitä kuvaa, joka Suomesta on maailmalla yhteistyökumppanina. Olen viime viikkoina tavannut suuren joukon kansainvälisten järjestöjen työntekijöitä, johtoa ja kumppanimaiden päättäjiä. Tunne kaikista tapaamisista on sama. Suomalaisia sekä suomalaista osaamista arvostetaan. Suomi on osaava toimija, johon luotetaan.
Kehitysyhteistyömme taso on leikkausten jälkeen hyvää eurooppalaista tasoa, yli OECD:n keskiarvon. Ensi vuonna käytämme kehitysyhteistyöhön 714 miljoonaa euroa. Tämä ei ole mitätön summa. Viime viikonlopun vierailuni Jordaniassa pakolaisleirillä vahvisti käsitystäni siitä, että rahamme tullaan jatkossakin käyttämään oikeisiin kohteisiin. Naisten ja tyttöjen oikeuksien puolestapuhujia on maailmassa liian vähän. Kriiseissä heidän asemansa on kaikkein heikoin. Naisten ja tyttöjen aseman kannalta avaintoimijat, kuten UNWomen, UNFPA ja Unicef ovat edelleen merkittäviä Suomen yhteistyökumppaneita. Vaikka joudumme leikkaamaan esimerkiksi Unicefin yleistukea, suuntaamme järjestölle rahoitusta myös hankkeiden kautta. Erinomainen esimerkki yhteistyöstä on marraskuussa yhdessä Unicefin kanssa Suomessa järjestettävä kansainvälinen "Global Innovations for Children and Youth Summit"-tapahtuma, jolla pyrimme vauhdittamaan innovaatioita maailman lasten hyväksi.
Yksityisen sektorin vahvempi mukaantulo kehitysyhteistyöhön antaa Suomelle mahdollisuuden olla ratkaisemassa kehittyvien maiden vakavia ympäristöhaasteita, energian saatavuutta tai vaikkapa veden puhdistamista ja jätteiden käsittelyä. Tätä osaamista meillä on ja sen tuomista sekä työpaikkojen luomista kehitysmaihin meiltä odotetaan. Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Selvää on, että näin mittava väestönkasvu aiheuttaa paineita usein heikolle infrastruktuurille. Me voimme auttaa tarjoamalla teknologioita. Samoin Afrikan nuoret tarvitsevat uusia työpaikkoja. Tämä on myös parasta muuttoliikkeen ja pakolaisuuden ehkäisyä.
Kommentit (41)