Lasten oikeudet ovat meidän aikuisten vastuulla

Tänään vietetään kaikkialla maailmassa Lapsen oikeuksien päivää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla. ”Sopimuksen olennaisin viesti on se, että jokainen lapsi tarvitsee reilun alun elämälle. Mikä voisi olla sen tärkeämpää.", totesi YK:n lastenjärjestö Unicefin varajohtaja Anthony Lake.

Kahdeksantoista vuotta sitten sain vastaanottaa Mikkelin torilla taulun. Se oli kiitos työstä, jota olin yrittäjänä tehnyt lasten oikeuksien toteutumisen puolesta. Perheyrityksemme tuki aktiivisesti lasten liikunta- ja kulttuuritoimintaa Mikkelin seudulla. Taulu oli minulle todella arvokas huomionosoitus ja samalla tärkeä kannustus lähteä myöhemmin järjestötoimintaan ja politiikkaan työskentelemään lasten hyvinvoinnin puolesta.

Lasten oikeuksien toteutuminen on meidän aikuisten vastuulla, jokaisen aikuisen ja joka päivä. Ikääntyvän Suomen on tärkeää pitää erityisen hyvää huolta lapsistaan. On selvää, että kotien ja vanhempien vastuu on ensisijainen, mutta palvelujärjestelmän on tuettava vanhemmuutta nopeasti muuttuvassa, epävarmassa ja kiireen rytmittämässä maailmassa. Erityinen huomio on kiinnitettävä lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin. Riittävä, varhainen apu lapsen omassa kasvuympäristössä on tärkeää, mutta samaan aikaan on selvitettävä mikä yhteiskunnassamme on niin pielessä, että entistä useampi nuori voi pahoin. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan juuret ovat heikot, jos se ei kykene pitämään huolta pienimmistään.

Ensi vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta. Suomessakin lasten oikeudet olisi juhlavuoden kunniaksi hyvä nostaa päätöksenteon keskiöön. Tekemistä riittää niin Suomessa kuin maailmallakin. Sopimus on vahvistettu lähes kaikissa YK:n jäsenmaissa, vain Yhdysvallat on jättäytynyt ulkopuolelle.

Suomessa perhevapaauudistus on viimein vietävä maaliin. Tarvitaan joustoja, joilla perheiden kiireinen arki ja työelämä sovitetaan paremmin yhteen. Myös lapsiperheiden köyhyyteen on löydettävä tehokkaita ratkaisuja. Maahanmuuttajataustaisten lasten kielikoulutus ja integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan on myös tärkeää. Unohtamatta sitä, että liian moni lapsi kasvaa pullon varjossa tai joutuu pelkäämään väkivaltaa kotonaan. Alkoholiongelmat ja lähisuhdeväkivalta ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen.

Lapsen oikeuksien julistuksen mukaan lapsella on oltava oikeus leikkiin ja lepoon. Lapsen on saatava olla lapsi. Kulttuurimme kuitenkin arvostaa reippaita, varhain yksin pärjääviä lapsia. Moni lapsi ja nuori kuitenkin potee aikuisen nälkää, läsnäolevaa aikuista joka leikkii ja luo turvaa.

Tänä vuonna Lapsen oikeuksien päivän teemana on osallisuus. Jokaiselle lapselle tulisi löytyä sopiva tapa tulla kuulluksi; toimia ryhmissä tai tulla mukaan jonkun toisen aloittamaan puuhaan. Osallisuuden on perustuttava vapaaehtoisuuteen, ja siinä on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. ”Joskus jotkin tilat tai välineet voivat olla kirjoittamattomien sääntöjen perusteella vain jommankumman sukupuolen käytössä, kuten vaikkapa legohuone, jossa leikkivät useimmiten pojat. Näiden näkymättömien raja-aitojen ylittäminen voi olla vaikeaa lapsille ilman aikuisten apua.”, sanoo kasvatustieteiden tohtori Leena Turja.  Annetaan siis tilaa lasten lennokkaille ajatuksille ja ihmettelylle.

Lapsen oikeuksien päivä on muodostunut vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Vuonna 2020 siitä tulee virallinen liputuspäivä. Laitetaan lippu siis liehumaan muistutuksena siitä, että lasten oikeuksien puolesta on tehtävä työtä joka päivä.

Hyvää Lapsen oikeuksien päivää!