Kenian kenttämatkan tuoreet tunnelmat

Kenian kenttämatkan tuoreet tunnelmat

Kenia jätti ikuisen jäljen sydämeeni. Kolmipäiväinen kenttämatka kehityskysymysten äärelle oli uskomaton kokemus. Tietoa, kohtaamisia, tunteita ja keskusteluja tiiviissä paketissa.

Kenia taistelee köyhyyttä ja työttömyyttä vastaan. Lähes 60 prosenttia nuorista on työttömänä. Kun työtä ei ole, tartutaan helposti siihen, mitä tarjolla on. Rikollisuus, huumeet ja turvattomuus ovat suuria ongelmia.  Väestönkasvu on rajua ja syntyvyydensäännöstely ontuu. Muu terveydenhuolto on jäänyt kehittämättä, koska lähes kaiken resurssin on vienyt lisääntymisterveyshuollon vahvistaminen.  Keskiverto kenialainen on 17-vuotias.

Onnellisuustutkimusten mukaan 75 kenialaisista on onnellisia tai erittäin onnellisia.Kuulimme, että kenialaiset ovat hyvin yrittäjähenkistä kansaa. Perhekäsite on laaja ja niin sen on oltavakin, koska yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat hyvin puutteelliset.

Vierailimme Suomen rahoittamissa kehityskohteissa. Kävimme tutustumassa usean kylän yhteisöön, joita yhdisti metsänhoito ja metsän kasvattaminen. Metsää raivaantuu Keniassa hurjaa vauhtia väestön raivatessa itselleen elintilaa . Tällä alueella kyläläiset opettelivat elättämään itseään metsää kestävästi hyödyntämällä.Vierailimme myös Tikhan kylässä, jonne suomalaiset ovat rakentaneet vedenpuhdistamon helpottamaan 6000 asukkaan, erityisesti naisten arkea.

Koskettavimmat vierailut teimme hiv-orpojen kouluun sekä Kiberan valtavan slummin drugfighters-kouluun. Lasten halu koskea ja tulla lähelle aikuista oli riipaisevaa. Kuulemamme tarinat lasten taustoista olivat järkyttäviä. Insestiä, raiskauksia, väkivaltaa, puutetta ruuasta , levosta ja turvallisista aikuisista. Oli erittäin terveellistä nähdä omin silmin, mitä ainutlaatuisen hyvää verorahoillamme oli saatu aikaiseksi. Nämä lapset olivat saaneet turvaa, ruokaa ja välittämistä. Erityisen tärkeää heidän tulevaisuutensa kannalta on se, että he saivat oppia lukemaan ja kirjoittamaan sekä oppia luottamaan itseensä.

Olen varma, että parasta kehitysapua on tämän tyyppinen oman kehityksen tukeminen. Tulevaisuutta ei rakenna kukaan kenialaisten puolesta vaan heidän on itse opittava kehittämään lähiympäristöään ja omaa maataan. Kun lapset saavat koulutusta, he pystyvät myöhemmin kantamaan vastuuta itsestään ja ympäristöstään.

Kävimme runsaasti keskusteluja kehitysavun merkityksestä ja muodoista. Näkemämme vahvisti sen, että apu ei saa olla passivoivaa. Kehitysavun tulee suuntautua kohteisiin, joilla saadaan pysyvää infran tai palvelujen kehittymistä. Niin, että vastuuta hiljalleen siirretään paikallisille.

Keniassa on ollut hyvin levotonta vuoden 2007 vaalien jälkeen. Nyt tilanne on rauhoittunut ja uuden perustuslain implemointia odotettiin kovasti. Tapasimme paikallisia äitejä, isejä, lapsia, yrittäjiä, opettajia, virkamiehiä ja poliitikkoja. Tapasimme myös Kenian varapresidentin. Kun kysyimme heiltä odotuksia ja ratkaisuja Kenian suurimpiin haasteisiin, oli vastaus aina aivan sama. Uusi perustuslaki ratkaisee ongelmat ja on uusi alku Kenialle. Tämä toivo näkyi lähes jokaisen kasvoilla.

Kenian ongelma on korruptio. Se on yksi maailman korruptoituneista maista. Raha ei kohdennu, minne se on tarkoitettu. Uusi perustuslaki puuttuu myös tähän ja maahan on perustettu antikorruptiokomitea. Asiasta puhutaan avoimesti ja varapresidentti julisti tapaamisessamme Kenian noudattavan korruption suhteen nollatoleranssia. Samalla hän vilkaisi valtavaa kultaista rannekelloaan.

Suomi on suunnannut kehitysapua hyvän hallinnon kehittämiseksi ja korruption kitkemiseksi. Tämä on varmasti kaikkein tärkein muoto auttaa Kenian tyyppisiä maita kehittymään. Tahto nostaa maa köyhyydestä tulee olla maan päättäjillä. On hyvä, että asiasta nyt puhutaan avoimesti. Tie on kuitenkin varmasti pitkä, tarvitaan vaaleja ja uuden sukupolven päättäjiä. Ilahduttavaa oli kuulla paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen uskovan tälläiseen positiiviseen kehitykseen.

Kenttämatkamme oli uskomaton ja avartava kokemus. Luulen, että koin jotain sellaista, joka jää ikuisesti sydämeeni. Lasten ilo ja toivo kenialaisten silmissä tuntui hyvältä. Me kehittyvistä maissa asuvat voimme tukea Kenian kaltaisen maiden kehitystä, mutta me emme voi kehittää maata heidän puolestaan. Uudenlaista visiota tarvitaan kehitysyhteistyön vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kiberan slummin Drugfighters-koulu sai ikuisen ystävän. Slummin mudassa ja ulosteessa talsiminen oli kova, mutta korvaamattoman arvokas kokemus.

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto