Trump tapahtui, mitä nyt?
Amerikkalaiset ovat valinneet uuden presidentin. Vaalituloksesta yllättyneitä ja pettyneitä on Suomessakin paljon. Gallup-ennakoiden vastaisesti voiton vei republikaanien Donald Trump, joka on vaalikampanjansa aikana noussut usein otsikoihin epäasiallisten kommenttiensa takia. Trumpin valinta tuo epävarmuutta ja herättää valtavasti kysymyksiä.
Yhdysvaltojen poliittinen kenttä ja kulttuuri on vaikeasti hahmoteltavissa. Suomalaisena naisena tuntuu omituiselta, että niin loukkaavilla ja seksistisillä kommenteilla, mitä Trump kampanjansa aika päästi ulos, ei tunnu olevan vaikutusta vaalien lopputulokseen. Tuntuu erikoiselta, että niin moni naisäänestäjä ajattelee vaikeina aikoina vain miehen kelpaamaan johtamaan maata. Monin paikoin Yhdysvaltoja on vielä vallalla todella konservatiiviset sukupuoliroolit ja kommenteistaan päätellen tuleva presidentti tuskin tulee tasa-arvoa ollenkaan edistämään. Trumpin esimerkki ja vaalimenestys ovat jo ruokkineet vihamielistä ja seksististä kulttuuria.
Kommenteistaan huolimatta Trump kuitenkin voitti, ja republikaaneilla riitti syytä juhlaan, paitsi presidentin, sai puolue myös enemmistön Yhdysvaltojen edustajainhuoneeseen sekä senaattiin. Puolueella on siis Yhdysvaltojen historiassa harvinaislaatuiset mahdollisuudet tehdä haluamaansa politiikkaa. Ainakin mikäli esivaalien alla rikki repeytynyt puolue onnistuu löytämään yhteisen sävelen. Lisäksi aikaa on vain kaksi vuotta midterm-vaaleihin, joissa demokraateilla on paikka kuitata vaalitappio ja tavoitella enemmistöä edustajainhuoneessa ja senaatissa.
Trumpin tekemät henkilövalinnat ovat avainasemassa millaista politiikkaa lähivuosina tullaan näkemään. Yhdysvaltojen järjestelmään kuuluu, että käytännössä koko valkoisen talon henkilökunta vaihtuu presidentin vaihtuessa. Trump astuu virkaansa 20. tammikuuta 2017. Siihen mennessä hänen on kerättävä ympärilleen kabinetti ja ministerit auttamaan häntä päätöksenteossa. Republikaanien toimintatapaan on usein kuulunut, että presidentti paikkaa omia heikkouksiaan vahvoilla ministereillä ja kabinetin jäsenillä, joilla on laajat toimintavaltuudet omalla kentällään. Jo lähiviikkoina nähdään, kerääkö Trump ympärilleen omia lojaaleja kannattajia vai ottaako lähempänä republikaanien valtavirtaa olevan lähipiirin. Trumpin ja varapresidentti Mike Pencen mielipide-erot ovat yleisesti tiedossa ja kabinettivalinnoilla olisi mahdollisuus liennyttää republikaanien sisäistä ilmapiiriä.
Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan Trumpin valinta tuo isoja muutoksia. On arveltu, että republikaanienemmistö tulee ensitöikseen tarttumaan presidentti Obaman terveydenhuoltojärjestelmään. Yhdysvalloissa sisäpoliittisia ratkaisuja odotetaan jännityksellä, Suomen ja Euroopan kannalta isoimmat kysymykset tulevat koskemaan ulko-, puolustus-, kauppa- ja ilmastopolitiikkaa.
Kauppapolitiikka ja etenkin TTIP-sopimuksen kohtalo on puhuttanut. Trumpin tiedetään suhtautuvan republikaanien valtavirtaa kielteisemmin vapaakauppasopimuksiin. On tärkeää huomata, että vaalikampanjan aikana kritiikki kohdistui lähinnä Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren vapaakauppasopimuksiin. Trump antoi kansalaisille kuvan, että juuri vapakauppasopimukset olisivat syypäitä työpaikkojen katoamiseen Aasiaan, vaikka todellisuudessa syitä pitää etsiä Aasian maista ja niiden halvemmista tuotanto- ja työvoimakustannuksista. Kritiikkiä osakseen saanut Tyynenmeren sopimus ei ole edes voimassa vielä.
Monet ovat arvioineet Trumpin valinnan tietävän loppua TTIP-neuvotteluille. Uskon itse kuitenkin neuvotteluiden jatkuvan lyhyen tauon jälkeen, Eurooppa on Yhdysvaltojen tärkein kumppani monella sektorilla ja vaalikampanjoinnin aikana ei ollut havaittavissa kummaltakaan ehdokkaalta vaatimuksia TTIP-sopimuksen torppaamiseksi. Euroopan merkitys Yhdysvalloille ja sopimuksen molemminpuoliset hyödyt ovat liian suuret. Myös Suomen kannalta TTIP-neuvotteluiden eteneminen olisi tärkeää, Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani ja sopimus hyödyttäisi erityisesti vientiä kaipaavaa pk-sektoria.
Trumpin kokemattomuus ulkopolitiikassa on selkeä heikkous ja varmasti myös lähipiirissä tunnustetaan tarve tukea presidenttiä vahvalla ulkopolitiikan osaajalla. Presidentti ei kuitenkaan kokonaan voi ulkoistaa ulkopolitiikkaa. On esimerkiksi mahdollista, että Trumpin Venäjä-myönteisyys tuo suurvaltoja lähemmäs toisiaan ja auttaa Syyrian konfliktin päättämisessä. Kolikon toisella puolella uhkana on esimerkiksi Ukrainan tilanteen jäätyminen, etupiiriajattelu ja entistä suurempi piittaamattomuus kansainvälisistä sopimuksista. Trumpin heikkoudet ulkopolitiikassa tekee spekuloinneista vaikeita ja vain aika näyttää miten uusi hallinto tulee ulkoasioita hoitamaan.
Ilmastopolitiikka ja etenkin Yhdysvaltojen sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin on myös koetuksella. Trump on selkeästi tuonut ilmi, ettei usko ilmastonmuutokseen ja haluaa Yhdysvaltojen irtaantuvan Pariisin ilmastosopimuksesta. USA:n rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa on merkittävä ja Trumpin toimet voivat olla merkittävä takapakki ilmastotavoitteiden saavuttamiselle.
Trump on myös suhtautunut kielteisesti kehitysyhteistyöhön ja puhunut USA:n kehitysrahoituksen merkittävästä vähentämisestä. Trump ei luota kansainvälisten organisaatioiden ja YK:n toimintaan, mikä voi johtaa ikäviin päätöksiin kehityspolitiikan saralla, Yhdysvallat rahoittaa tällä hetkellä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä enemmän kuin mikään muu maa maailmassa ja leikkauksilla voi olla valtaisat seuraukset. Esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän UNFPAn toiminta voisi olla vaakalaudalla, päärahoittajina kun toimivat pohjoismaat ja Yhdysvallat.
Donald Trump on ennen vaaleja puhunut paljon ja tehnyt häikäilemätöntä lokakampanjaa, mutta todellinen politiikka odottaa vielä toteutumistaan. Toivon kuitenkin, että Trump peruu puheitaan ja vastaavaa vaalikampanjaa ei enää tulla näkemään missään päin maailmaa. Todennäköisesti kovimmat puheet muuttuvat vain mausteiksi siinä päätösten sumassa mitä tulevalla presidentillä on edessään. Varmaa kuitenkin on tällä hetkellä vain epätietoisuus.
Monia ihmisiä on solvattu ja loukattu kampanjan aikana, vaalit on käyty ja nyt jokainen sana mitä Trump suustaan päästää, on suurvallan tulevan presidentin sana. Trumpilla tulee olemaan suuri työ yhdistää kansa ja tehdä Yhdysvalloista ”great again”.
Kommentit (32)