Terveisiä Strasbourgista
Vierailin täällä Euroopan parlamentin syyskauden ensimmäisessä täysistunnossa. Tapasin EPP-ryhmän puheenjohtajan Manfred Weberin, ulkomaankaupan valiokunnan puheenjohtajan Bernt Langen, suomalaiset mepit, pienten ja keskisuurten yritysten asiaan erikoistuneita parlamentin jäseniä sekä pääsihteeri Klaus Wellen.
Yhteys Euroopan parlamenttiin on tärkeä. Se on jäsenmaista koostuvan neuvoston kanssa tasavertainen lainsäätäjä. 751 vaalein valittua parlamentaarikkoa käyttävät merkittävää valtaa. Joukossa on 13 suomalaismeppiä, joiden totesin aiemmassa merkinnässäni päässeen tärkeisiin valiokuntiin. Veikkaan, että heistä tulee näkyviä vaikuttajia.
Ukrainan tilanne, pakotteet ja Venäjä puhuttivat parlamentin käytävillä. Parlamentti hyväksyi EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen - 535 puolesta, 127 vastaan ja 35 tyhjää osan seistessä ja aplodeeratessa, pienemmän osan istuessa vähemmän innostuneena. Täysistuntosali oli kutakuinkin täynnä istunnossa, jolla oli suora yhteys Ukrainan parlamenttiin. Siellä äänestettiin samanaikaisesti. Vaikuttavaa.
Komissaariehdokkaiden kuulemiset olivat päivän toinen puheenaihe. Reaktiot Junckerin uuteen tapaan organisoida komissio olivat myönteisiä. Sen nähtiin olevan luonteva tapa vastata liian kevyiden salkkujen ongelmaan, ehkäisevän siiloutumista sekä hillitsevän lainsäädäntöaloitteiden määrää. Lopputulos riippuu tietenkin toteutuksesta eli siitä, kuinka vahvasti Juncker nojaa varapuheenjohtajiinsa ja kuinka nämä ottavat paikkansa. Arviot olivat kuitenkin varovaisen optimistisia, mikä on hyvä lähtötilanne uudessa järjestelyssä.
Ensimmäiset aidat ylitettäväksi ovat tietenkin uusien komissaarien kuulemiset parlamentissa. Näitä valmistellaan kuumeisesti ja ne pidetään syys-lokakuun vaihteessa. Ensin kuullaan rivikommissaareja, sitten varapuheenjohtajia.
Aiempina kertoina yksi tai kaksi komissaariehdokasta on jouduttu parlamentin vastustuksen vuoksi vaihtamaan. Parlamentin valta perustuu perussopimukseen, jonka mukaan se äänestää komission hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona. Ilahduttavaa oli joka tapauksessa kuulla, että parlamentissa on selvää tahtoa hoitaa prosessi jouhevasti siten, että uusi komissio voisi aloittaa tehtävässään 1.11.
Lisäksi tapaamisagendalla oli vapaakauppaa ja pk-yritysnäkökulmaa. Investointisuoja puhutti täälläkin. EU-Kanada ja EU-USA vapaakauppaneuvottelujen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Yksi syy on nimenomaan pk-yritykset, joille kansainvälistymisen kynnys on suuria yrityksiä korkeampi. Esimerkiksi suomalaisista pk-yrityksistä vain 14% toimii rajojemme ulkopuolella. Uskon potentiaalia olevan.
Nyt olen jo matkalla kotiin. Kuhina ja tunnelma parlamentissa teki vaikutuksen. Keskiössä oli kysymys siitä, kuinka Eurooppaa edelleen kehitetään ja rakennetaan. Pääsihteeri Welle ojensi omasta puolestaan parlamentin tutkimuspalveluiden kontribuution "Mapping the cost of non-Europe".
Sen mukaan tekemistä Euroopan kehittämiseksi totta tosiaan vielä riittää.
Kommentit (3)