Ruotsin mallista Suomen malliin

Viime päivinä on puhuttu paljon Ruotsin terveysmallista. Ruotsissa onkin tehty viime vuosina hyvää työtä perusterveydenhuollon ja terveysasemien vahvistamiseksi. Kävin muutama viikko sitten tutustumassa siellä käyttöön otettuun raha seuraa potilasta-malliin.

Uudistus alkoi kokeiluilla vuonna 2008 Tukholmassa ja sen jälkeen Skånessa. Terveysreformin ykköstavoitteena oli valinnanvapauden lisääminen ja terveyskeskusten heikentyneen laadun parantaminen. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Hoitoonpääsy on parantunut ja potilastyytyväisyys on aivan eri  tasolla kuin ennen uudistusta. Ruotsalaisten luottamus terveysasemiin on nyt suurempaa kuin sairaaloihin. Yksityiset yritykset ovat samalla viivalla palvelujen tarjoajina julkisten toimijoiden kanssa edellyttäen, että ne täyttävät vaaditut laatukriteerit. Tämän seurauksena terveysasemien määrä Ruotsissa on kasvanut.

Nyt malli on otettu käyttöön koko maassa ja vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä on 21 maakäräjällä. Maakäräjillä on verotusoikeus ja ne tekevät päätöksiä hyvin itsenäisesti. Ruotsissakin onkin yhden ns Ruotsin mallin sijaan 21 erilaista mallia. Vaikka valinnanvapaus yhdistää kaikkia alueita, riippuu paljon poliittisista voimasuhteista, miten vahvasti uudistusta on viety eteenpäin. Alueelliset erot korvausjärjestelmissä ja palvelujen laadussa vaihtelevat. Vaikka tulokset ovat pääosin hyviä, maakäräjämalli on aiheuttanut myös ongelmia.

Tällä hetkellä Ruotsissa käydään poliittista debattia siitä, miten maakäräjillä voi olla useita rooleja terveyspalvelujen ketjussa. Ne paitsi järjestävät, myös tuottavat, rahoittavat ja valvovat terveyspalveluja. Julkiset terveysasemat ovat aina maakäräjien omia asemia. Uudistuksen kustannusvaikutuksia ei vielä voi vertailla, mutta pientä nousua on ennakoitavissa alkuvaiheessa ennen kuin malli on otettu tehokkaasti käyttöön.

Ruotsissa on lähdetty viemään uudistusta perusterveydenhuolto edellä. Työtä on vielä paljon. Ehkäisevistä terveyspalveluista ei juuri puhuta ja niiden saatavuus vaihteleekin eri maakäräjien alueella.  Sosiaalipalvelut ovat edelleen kuntien vastuulla. Hoitoketju perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon toimii huonommin kuin Suomessa. Tukholmassa Karolinska-sairaala ja aluesairaalat kehittävät hoitoketjuja, joita Suomessa on ollut jo käytössä pitkään.Valinnanvapauden kokeilu on alkanut äskettäin myös sairaaloiden joissakin operaatioissa.

Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on välttämätöntä, myös rahoituksen osalta. Nykymallimme ei enää kanna kasvavaa palvelujen tarvetta. Perusterveydenhuollon rapautuminen on pysäytettävä ja kehittämisen painopiste on meilläkin suunnattava perusterveydenhuoltoon.

Oma mallimme on hyvin omaperäinen ja sotien jälkeen nopeasti rakennettu, siksi rahoittajatahoja tarvittiin tuolloin useita. Nyt on kuitenkin syytä selvittää monikanavarahoituksen vaihtoehtoja, sillä mallimme ei enää tehokkaasti tue terveyspalvelujen kehittämistyötä.

Viime päivinä oman mallinsa on esitellyt mm keskustapuolue. Se on samansuuntainen kuin kokoomuksessa pitkään esillä pidetty malli. Ero kepun malliin on kuitenkin selvä vaikka yhtäläisyyksiä on paljon. Kokoomus ei halua lisää hallintoa terveydenhuoltoon vaan päinvastoin keventää sitä. Siksi suoraan Ruotsista kopioitu maakuntamalli ei ole järkevä ratkaisu Suomeen.

Viime viikolla Terveyden - ja Hyvinvoinninlaitos esitteli oman mallinsa, jossa oli kokoomuksessa vallalla olevan ajatuksen lailla poimittu Ruotsin mallin parhaita käytäntöjä nykymalliimme

On selvää ,että meidän on otettava mallia Ruotsin hyvistä kokemuksista, mutta oikeasti meidän on räätälöitävä Suomeen aivan oma malli. Valinnanvapaus lisääntyy Suomessakin uuden  lainsäädännön myötä ensi vuoden alussa. Ongelma on se, että meillä ei aidosti ole mistä valita. Kun Ruotsin mallin mukaisesti meilläkin raha seuraisi potilasta, palvelujen tuottajien määrä todennäköisesti kasvaisi. Samalla viivalla tarjoamassa palveluja voisivat olla niin julkiset, yksityiset kuin kolmannen sektorin toimijat.

Sosiaali - ja terveyspalvelujen rahoituksen uudistus ei saa meillä takkuilla ideologisten näkemysten vuoksi. On tärkeää, että kaikki tutustuvat ennakkoluulottomasti Ruotsissa tehtyyn hyvään työhön. Vaikka sielläkään malli ei ole täydellinen, meillä on paljon opittavaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta lähteekin parin viikon päästä Tukholmaan kuulemaan viimeisimmät kokemukset Ruotsin mallista. Suomeen on tuotava Ruotsin 21 mallista parhaat palat. Työtä riittää.